Työpaikalla kiusaaminen ei aina liity työhön

Kiusaaminen on yleistä kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Kiusaaminen ei myöskään katso ikää. Sen minkä lapsena oppii, sen vanhana taitaa; lapset kiusaavat päiväkodeissa, oppilaat kouluissa, opiskelijat oppilaitoksissa ja aikuiset työelämässä, vanhukset hoitolaitoksissa.

Kiusaamisen kohteeksi joutuu usein ihminen tai ihmisryhmä, jota vahvemman on helppo valtansa perusteella alistaa. Kiusaamisessa on hyvin yleisesti kysymys alistamisesta, vallan käytöstä, vallan menettämisen pelosta tai yrityksestä saada valtaa. Kiusaaminen on ilkeyttä.

Kiusaamisen keinot ovat uuden tietotekniikan aikana monipuolistuneet ja tehneet kiusaamisesta ”liian helppoa”. Netissä kiusaamiseen ei tarvita kovin suurta rohkeutta. Anonymiteetin suojasta voidaan heitellä erittäin satuttavia ilkeyksiä.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Pro Pilvipalveluiden HSEQ-järjestelmä kalvosarjana

Olemme koostaneet ytimekkään kalvosarjan, jonka avulla voitte tutustua palvelutarjontaamme. Lataa pdf-muotoinen kalvosarja alla olevasta linkistä.

Lataa kalvosarja (pdf)

HSEQ-järjestelmä videona

www.propilvipalvelut.fi/pro-palveluiden-esittely

Selän takana juoruilua

Nettikiusaaminen  kouluissa, oppilaitoksissa ja työpaikoilla on yleistä. Esimerkiksi juorujen levittäminen kohteen selän takana, jättämällä tämä pois ryhmästä, on varsin julma kiusaamisen ilmentymä.

Perinteisesti työpaikkakiusaamista on totuttu pitämään esimiesasemassa olevien helmasyntinä, mutta tekniikoiden ja käyttäytymistapojen muuttuessa kiusaajina voivat toimia myös alaiset.

Kiusaamisesta on myös tullut ympärivuorokautista. Se ei enää rajoitu koulu- tai työaikaan, vaan tekniikan niin mahdollistaessa voi olla 24/7 ja siten häiritä kiusatun jokaista hetkeä.

Nettikiusaaminen kasvussa

Teknologian kehityksen ja käytön yleistymisen myötä myös siihen liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet. Kännyköiden sekä internetin kautta tapahtuva kiusaaminen on ilmiönä vielä nuori, mutta ei suinkaan vähäisin.

Amerikkalaistutkijat McQuade, Colt ja Meyer määrittelevät nettikiusaamisen käyttäytymisenä, jonka tarkoituksena on nolata, kiusata, pelotella, uhkailla tai muilla tavoin aiheuttaa harmia kiusaamisen kohteelle.

Tämä pätee hyvin juuri koulu- ja opiskelukiusaamiseen, mutta ei ole tuntematonta työelämässäkään. Töissä ”perinteisen ”kiusaamisen erityispiirteitä ovat ryhmästä eristäminen, toisarvoisten tehtävien teettäminen, tietojen pimittäminen, työtulosten aliarviointi ja viittaukset henkilön mielenterveyteen tai fyysiseen olemukseen.

Haetaan mielihyvää

Kiusaajien mielenliikkeitä tutkittaessa on havaittu muun muassa, että kiusaaja hakee toiminnallaan välitöntä tai välillistä mielihyvää. Kiusaaminen tuo nautinnon. Kiusaamisella voidaan hakea myös hyötyä itselle toisen kustannuksella. Selän takana juoruaminen on tästä hyvä esimerkki.

Nettikiusaaminen voi toimia tämän suusanallisen kiusaamisen jatkona, eikä useinkaan ole erillinen ilmiö. Netissä ilkeyksiä, juoruja, pahansuopaisuutta ja vääriä tietoja voidaan levittää paljon laajemmalle yleisölle. Tämä voi entisestään lisätä kiusaajan tuntemaa nautintoa – ja kiusatun tuskaa.

Nimetön kiusaaja

Kun ollaan kasvokkain, kiusaaja personoituu ja hänet tunnistaa, mutta netissä kiusaajan on helppo paeta anonymiteetin, nimettömyyden verhon taakse. Sieltä voi huudella hävyttömyyksiä näyttämättä kasvojaan. Kiusaajalla on myös aikaa valmistella viestinsä, hän ei toimi hetken mielijohteesta tai äkkinäisen vihanpuuskan innoittamana.

Näkymättömänä myös paljastumisen riski on vähäinen. Jäljet on helppo peittää. Näin ollen kiusattu ei aina voi tietää kuka häntä kiusaa. Toimiiko kiusaaja yksin vai onko takana kenties suurempi ryhmä, sekin voi jäädä epäselväksi. Kiusaajat hallitsevat yleensä hyvin henkilönsä suojaamiskeinot.

Kouluissa kouluaikana tapahtuvaa nettikiusaamista voidaan rajoittaa rajoittamalla netin käyttöä, mutta kouluajan päätyttyä vastuu siirtyy käyttäjälle. Työpaikoilla työvälineillä voidaan rajoittaa yksityisviestien lähettämistä, mutta koko liikenteen valvominen on mahdotonta.

Totta vai ei?

Nettikiusaamisesta kouluissa tehdään suuria otsikoita tavan takaa. Medioita seuraamalla saa käsityksen, että nettikiusaaminen koululaisten keskuudessa on jokapäiväistä. Kiusatut saavat usein äänensä kuuluviin samoin kuin heidän vanhempansa.

Koulukiusaamista tutkineiden mukaan kasvokkain tapahtuva kiusaaminen on kuitenkin se todella suuri ongelma, kun kiusaamisesta puhutaan. Tutkijoiden käsitykset nettikiusaamisen määrästä ovat ristiriitaisia.

Esimerkiksi KiVa-Koulu –ohjelmasta vastaavat sanovat kyselytutkimuksensa osoittavan, että nettikiusaamisen kohteeksi joutuu 2-5 prosenttia peruskoulun oppilaista.

Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian laitoksella vihapuhetta tutkineen apulaisprofessori Atte Oksasen mukaan tarkkaa kuvaa koulujen nettikiusaamisesta on vaikea sanoa, koska vakiintuneita tutkimuskäytäntöjä ei ole.

Todetun 2–5 prosentin tulokseen päästään, kun kysytään onko kiusattu vähintään 2-3 kertaa kuukaudessa. Jos kysyttäisiin harvempia kertoja, luku olisi Oksasen mukaan jo 11 prosenttia.

Eivätkä kiusaamisen kerrat välttämättä kerro sitä millaisen jäljen kiusaaminen jättää kiusattuun. 

-”Netissä yksittäinenkin teko voi olla uhrille äärimmäisen ahdistava kokemus, jos se saa laajan huomion. Ei koulun pihallakaan auta olla turpa verellä ja laskeskella, että pari kertaa vielä, niin vasta sitten olen kiusattu”, Oksanen karrikoi eräässä Helsingin Sanomien uutisartikkelissa.

Mies harvemmin myöntää

Työelämässä kiusaaminen liittyy moniin muihin henkilöön kohdistuviin toimiin. Kiusaamisen tunnusmerkit täyttyvät usein niin sukupuolisessa häirinnässä kuin epäasiallisessa käyttäytymisessäkin. Syrjintään voi liittyä kiusaamista, samoin sitä voi olla työntekijän jatkuva tarkkailu tai kontrolli.

Aina ei ole suinkaan selvää, että koettu kiusa on kiusaamista. Kysymys on usein henkilökohtaisista tunteista ja tulkinnoista. Aina ei myöskään haluta puhua kiusaamisesta vaikka merkit olisivat selvät ja henkilö olisi loukkaavan käytöksen kohde.

Miesten on todettu olevan naisia huomattavasti haluttomampia käyttämään ”kiusata” sanaa. He myös harvemmin myöntävät, että heitä kiusataan. Miehille on ongelma nimetä itsensä kiusatuksi vaikka heitä loukattaisiinkin. Psykologit selittävät asian niin, että mies kokee kiusatun henkilön olevan heikko ja epävarma, eikä siksi halua myöntää olevansa kiusattu.

Työllistetty on altis kiusalle

Kiusaamisessa ihmisten raadollisuus tulee usein räikeällä tavalla esille. Esimerkiksi tästä voidaan nostaa vaikkapa se, että työllisyysvaroin palkatun työntekijän alttius joutua kiusatuksi on vakinaista henkilöstöä suurempi.

Henkisen väkivallan käyttö huono-osaisempaa ja taidoiltaan mahdollisesti puutteellista työtoveria tai alaista kohtaan on omiaan lisäämään kiusatun tuskaa,  ja se lisää muutenkin madaltuneesta itsetunnosta aiheutuvaa häpeän tunnetta.

Kiusaamisen ei aina tarvitse olla suusanallista tai netissä tapahtuvaa. Työpaikoilla harjoitetaan paljon myös sanatonta, nonverbaalista kiusanteoksi tarkoitettua viestintää.

Kiusaaja voi sopivassa kohden kohauttaa olkapäitään, pyöritellä päätään ja huokailla, ilmehtiä halveksivasti, kääntää selkänsä tai nauraa pilkallisesti. Raskasta on myöskin hyväksyä ulkonäköön, uskonnolliseen tai poliittiseen vakaumukseen kohdistuvaa ivaa.

Kaikki nämä keinot kiusaajilla ovat käytössä niin kouluissa kuin työpaikoillakin iästä ja asemasta riippumatta.

Häirintää eri muodoissaan

Uhka ja väkivalta

Työturvallisuus

Henkilöstön perehdyttäminen